We live in the world when we love it.

Hej!

Tänään oli semi rento sunnuntai. :) Meidän piti alunperin lähteä aamulla eläintarhaan, mutta se olikin jostain syystä kiinni, joten jäimme kotiin ja lähdimme vasta kolmen aikaan liikenteeseen. Siinä oli sitten hyvät ja huonot puolensa. Kun eivät nämä lapset ymmärrä, että minä tarvitsen myös omaa rauhaa. Varsinkin, kun viikonloppujen pitäisi olla vapaat. En nyt sitten tiedä pitääkö minun vaan kylmästi linnoittautua alakertaan ja pitää kiinni työtunneistani itse vai auttaa Donnaa samanlailla kun viikollakin… Tottakai teinhän kotona Suomessakin ruokaa viikonloppuisin yms., mutta tämä on jotenkin eri asia. Vai onko…?
      Lapset pörräsivät huoneessani koko ajan ja pyysivät leikkimään. Olen vieläkin kipeänä, enkä siitäkään syystä jaksanut leikkiä heidän kanssaan. Kyllä he sen onneksi lopulta ymmärsivät, mutta entäs sitten, kun olen taas terve... Onhan se tietenkin varmasti hämmentävää, että kotona on leikkikaveri, mutta hän leikkii vain silloin tällöin. Mutta kyllä noi varmaan (toivottavasti) tässä kuukauden sisään ymmärtävät, etten ole käytettävissä 24/7. :)

Lapset kekisvät hyppiä huoneeni ikkunasta ulos,
 kiertää ovelle ja sisäkautta takaisin huoneeseeni ja taas hypätä ulos...
(Huoneeni siis puoliksi maan alla)

Lopulta päätimme lähteä noin 30min ajomatkan päässä olevalle Stendörrenin luonnonsuojelualueelle (Stendörrens naturreservat). Ilma oli taas ihana, yli 20astetta ja aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta. :) Siellä oli todella kaunista ja meri oli ihan tyyni. Joimme lämpimät kaakaot ja söimme pullaa. Lapset pääsivät myös vähän kahlailemaan lämpimään mereen! Oli kivaa viettää aikaa rennosti yhdessä ihanan hiljaisessa ja kauniissa luonnossa. :)

Kotimatkalla päätimme, että tilaamme pizzat päivälliseki ja katsomme Itse Ilkimyksen ykkösosan. Donna lähti leffan jälkeen vielä käymään kaupassa ostamassa meille ensi viikon ruuat, sillä ilmeisesti se matkasse- systeemi onkin vain joka toinen viikko. Menin sitten laittamaan Willin sänkyyn ja kysyin haluaako hän, että menen pois, jotta hän voi nukahtaa. Hän vastasi hymyillen: "Du kan stanna om du vill." (=Voit jäädä, jos haluat.) Tuli jotenkin hyvä fiilis, kun hän on eniten kaikista lapsista ottanut minut jo ihan osaksi perhettään. :) Elsi taas hääti minut vihaisena huoneestaan pois, kun kävin hänelle hyvät yöt toivottamassa. Ehkä hän siitä vielä lämpenee joku päivä! Donna ainaki sanoi, että lapset ovat nopeasti sopeutuneet minuun ja pitävät minusta ja, että otan lapset todella hyvin huomioon. Eli näköjään teen ainakin jotain oikein! :) 

Will ja Elsi

Huomenna taas paluu arkeen ja seitsemältä herätys!

God natt :)

<3S