It’s amazing how strong you are when you have to be.

Tjäna!

Perjantaina hain tosiaan lapset normaaliin tapaan kävellen ja toi mun vauhdilla n.10min matka kesti yhteensä melkein kaksi tuntia kotiin päin... :D Lapset halusiavat hirveesti pysähtyä joka kohtaan leikkimään tai paijaamaan koiria ja lopulta päädyimme hiekkakentälle, missä he piirsivät talon ja leikkivät siinä pitkän tovin. Onneksi oli ihana ilma!

Koira eli "wufwuf" niiku Emil sano :)

tääl on vielä kesä

Pääsimme kotiin siinä vähän enne kuutta ja mamma tuli myös silloin kotiin. Teimme kalaa (oon 

oppinu tykkäämään kalasta täällä!) päivälliseksi ja jälkkäriksi viiniä ja juustoja. T tuli meille seitsemän jälkeen ja hänkin sai lasin viiniä ja Cari taiteili meille vielä mojitotkin! Hän on nyt siis vihdoin kotona jopa koko viikonlopun. 

Lähdimme sitten T:n pyörällä keskustaan. Minä pääsin pitkästä aikaa kyysäämään. Onneksi matka on keskustaan päin melko helppo ja nopea - pelkkä yksi pitkä alamäki. Menimme siitä sitten sinne O'learysiin. Oli kivaa ja tutustuimme ihmisiin. Saimme muutamien yhteistiedotkin, joten nähdään heitä vielä uudestaankin. :) Illan jälkeen kävelin kotiin musiikit täysillä ja matka meni melko nopeasti. Tuli vaan hirveä ikävä kamujen luokse Suomeen siinä kun kävellessä ehti miettiä kaikenlaista. Ystäväni olivat nimittäin porukalla juhlimassa Suomessa ja tuli haikea olo, kun en ole heidän kanssaan. En jotenkin tänne tuloa miettiessäni ja suunnitellessani osannut arvata kuinka vaikeaa se lopulta on olla ilman läheisiä, joiden kanssa on tottunut olemaan koko ajan. Onneksi minulla on täällä T, niin tämä alku totuttautuminen menee ehkä edes vähän helpommin. :)

Eilen illalla pääsin kokemaan ruotsalaisten kotiäitien illanviettoa. Donna nimittäin kutsui kolme ystäväänsä tästä meidän kadulta syömään. Teemana oli Italia ja minä hoidin Spotifysta meille italialaista musiikkia ja mamma hoiti ruuan. Seitsemän aikaan naapurin äidit tulivat ja he kaikki olivat minulle todella ystävällisiä ja kyselivät miten menee yms. Hengasimme yhteensä neljä tuntia, söimme pastaa, salaatteja, juustoja, jälkkäriä ja joimme muutamat lasit viiniä. :) Tunnelma oli rento, mutta minun osaltani keskustelu oli aikalailla vain kuuntelua. Hyvää harjoitusta kyllä, mutta olisi ollut kiva pystyä osallistumaan höpinöihin. Aivoni eivät vaan (vielä) pysty niin nopeasti toimimaan, että sen jälkeen, kun olen kuunnellut nopeaa ruotsin kieltä ja ymmärtänyt keskustelun lasten pinnasängyistä, pitäisi vielä kommentoida asiaa jotenkin. :D Mutta kyllä joku päivä olen ihan messissä! ;)

Hassua, että täällä odotan jo arkipäiviä silloin kun on viikonloppu. :D Haluan nyt oppia meidän arjen rutiinit ja näin viikonloppusin minulla ei oikein ole mitään tekemistä, kun en vielä tunne ketään. Kyllä tämä varmasti tulee muuttumaan jossain vaiheessa toisin päin, mutta ehkä nyt pitää nauttia tästä uudesta tunteesta. :D

Kohta lähden keskustaan pyörimään ja myöhemmin näen T:n!

<3S