You will never get a second chance to make a first impression

Hejssan!

Päivä yksi takana! Sanotaanko näin, että hyvillä mielin, mutta ei kolmen pienen lapsen kaa tuu helppoo olemaan, sitten kun mun pitää niiden kanssa yksin olla... :D

Tänään mun huoneen uus herätyskello oli ihanasti jääny herätys-asentoon ja soi klo 7:00. Samaan aikaan lapset innoissaan yläkerrassa heräs ja alko huutaa ja juokseen ympyrää.. Siinä sitten yrittää nukkua :D Lopulta parin tunnin on/off nukkumisen jälkeen nousin ysiltä ja menin ylös, missä keskimmäinen eli 4v. pikku prinsessa E oli heti innoissaan vastassa :) Tutustuin siin sit kans D:n avustuksella 2v. pikkuherra E:hen ja vanhimpaan poikaan eli 6v. W:hen :) Alku jännitysten jälkeen kaikkien kaa mennyt tosi kivasti koko päivä!

                                        "Hymyilkää ni saan teist kivan kuvan!"

Söin siinä sitten aamulla aamiaisen ja hengailin lasten kaa ja klo10:30 lähettiin pikku prinsessan ja W:n futis treeneihin. Oltiin D:n ja pienimmän kanssa kattomassa treenejä ja lähettiin sieltä suoraan syömään ja tutustumaan Nyköpingiin, välillä kävellen ja välillä autolla. Just söpö kaupunki tai ainaki näin pikkusen osan nähneenä siltä vaikuttaa :) Ja ilma on ollu ihanan lämmin ja kesäinen!

                                                  Pikku E :)

Oltiin koko päivä liikenteessä ja lopulta viien jälkeen kaikki ihan väsyneinä kotiin. D teki meille ruokaa ja ruokailu olikin sitten oma tapahtumansa :D W osas ihan kivasti syyä ja kyl neiti E kans lopulta, mut pienin koetteli meijän hermoja... Saa nähä mite selviydyn sit ekast ruokailuhetkest noitte kaa :D Ja toivon tosiaan, etten ite oo ollu samalaine riiviö... sori äiti :D

Mun flunssa vaan jatkuu ja sen takia hirvee väsymys ollut koko päivän, mutta kyllä tää tästä! Muutenki tuntuu, että oisin ollu tääl jo monta viikkoa, kun lapset otti mut jotenki niin hyvin vastaan :D Toivotaan, ettei toi oo vaan alkuhuumaa ja ettei ne näytä oikeita luonteitaan sit muutaman viikon päästä...


<3 S

I Sverige!

Mooi!

Täällä sitä ollaan! Tänään oon kyl kokenut taas kaikki fiilikset pelosta innostukseen :D Mut täl hetkellä tosi sellanen hyvä olo :) D on ihana ja kyl must tuntuu, että tästä vuodesta tulee kiva, kuhan vaan oon avoimin mielin!

Lennon siis piti lähteä 18:55, mut se päätti olla myöhässä lopulta melkeen tunnin. Onneks mun ihanat saattajat jakso hengailla mun kanssa kentällä, ettei tarvinnu yksin oottaa :) Muutamat kyyneleet siin tais vierähtää kun lähin kohti mun uusia seikkailuja!
Lopulta minä + mun matkalaukut päästiin Ruotsin puolelle ja D oli vastassa kukkien kanssa. Se oli joutunut oottaa sen tunnin lentokentäl, mut oli kuitenki tosi ilone ja halas tervetuloo :) Kyseli haluunks ruokaa tai jotain ja sit pysähdyttii bensiksel ja se kävi ostamassa meille kahvit ja matka kohti Nyköpingiä alko! Aikaa taitettavana oli joku 1h20min ja välillä ihan pilkkopimeessä, kun tultiin jonkun landen läpi :D Aika meni kyl tosi nopeesti ja höpistiin kaikesta mahdollisesta. Puhuttiin just kaikesta mistä saan kavereita ja D oli kuullut, että tänne on tulossa/tullut jo muitki au paireja! Just hyvä :)
Sit aikamme ajettua päästiin tänne mun uuteen kotiin ja tapasin nopeesti isänäidin, joka oli muksuja ollu kattomassa. Sen jälkeen talokierros ja näin mä nukkuvat lapsetki vilaukselta :)

Tää talo on iso! :D Mul siis oma kerros täs toka alimmassa kerroksessa. Ylimmässä on kaikkien muitten makkarit ja keskimmäinen sellane oleskelu kerros, missä keittiö ja olkkari yms ja alin kellaria ja pyykkäystä varten. Laitan kuvia sitten kun asetun!

                                         Mun sänky on ihanan levee ja pehmee :)

Huomenna sitten pääsen tutustumaan lapsiin ja lähetään kattelee mitä täält Nyköpingistä löytyy :) Nyt oli nii pimeetä, ettei oikee nähny mitää. Mut tästä on hyvä jatkaa :)

Hyvää yötä!

<3 S

PS. Katsomo toimii tääääl!! En jää jälkee salkkareis xD

Kolme yötä...

Hejssan!

Nyt alkaa jännittämään; Ruotsi ja Nyköping odottaa jo kolmen yön päästä! Aika on menny ihan tositosi nopee. Tein nimittäin jo huhtikuun alussa www.aupair-world.net sivustolle profiilin. Kyse oli oikeastaan vain kokeilumielessä katsoa millaisia perheitä siellä on. Sain monia yhteydenottoja eripuolelta maailmaa ja koko au pair-asia alkoi tuntumaan todelta, kun soitin skype puhelun ensimmäisen, sitten toisen ja muutama viikko myöhemmin vielä kolmannen perheen kanssa.
Ihastuin Nyköpingissä asuvaan perheeseen heti ensi skypesoitolla. Perheen äiti (täällä kutsun häntä D:ksi) on kotoisin Kanadasta ja puhuimme hänen kanssaan englanniksi pitkän tovin. D kertoi hänen ja ruotsalaisen miehensä lapsista: 2-ja 6-vuotiaat pojat sekä 4-vuotias tyttö, minun tulevat kullannuput siis :D Päätös oli melko vaikea kaikkien ihanilta kuulostavien perheiden seasta. Kuitenkin auttoi, kun sain puhua Nyköping-perheen sen hetkisen au pairin kanssa. Häneltä sain au pairin näkökulman vanhemmista, lapsista ja tietenkin itse työstä. Siitä sitten alkoi monta kuukautta kestänyt sähköpostittelu ja soittelu perheen kanssa. Sovimme jo alkuvaiheessa, että tulen elokuussa ja päivän löimme lukkoon noin kuukausi sitten. Lentokone kohti tuntematonta ja uusia seikkailua lähtee siis 29.8. kello 18:55.

Oon ehtinyt tässä neljän kuukauden aikana käymään läpi monenlaiset fiilikset lähtemisestä. Sovimme D:n kanssa, että olen siellä n.10kk eli ensi kesään saakka. Pitkä aika. Olen ollut pisimmillään poissa kotoa 3vk, viime keväänä kun olimme reppureissaamassa Thaimaassa. Siitä alkoikin sitten matkakuume ja se uusien kokemusten sekä haasteiden jano ovat varmaan koko tämän au pair- hommankin takana. Olen aina rakastanut matkustamista ja haasteita. Siksi ulkomaille muuttokin on ollut unelmana pienestä pitäen. Ja kohta se sitten tapahtuu!

                                                    Ihana Koh Tao, helmikuu 2014

Nyt vasta nämä kaksi viimeistä viikkoa olen alkanut kunnolla miettimään Suomesta lähtemistä. Illat ovat pahimpia juuri kun pitäisi alkaa nukkumaan. Onko minusta oikeesti lähtemään ja jättämään läheiset tänne? Mitä täällä tapahtuu sillä aikaa, kun olen poissa ja onhan minulla vielä paikka tulla takaisin 10kk päästä? Tykkäävätkö ne Ruotsissa odottavat lapset edes minusta? Mutta oon päättänyt, että pärjään ja en tosiaan ole mikään luovuttaja luonne ;)

Ryhmänohjaajani sanat lakkiaispäivältä sopivat tähänkin hetkeen täydellisesti:

Nu lever du mellan
den gamla goda tiden
och en bättre framtid

Kom ihåg
att livet består av
småstunder
och det är viktigt
att kunna njuta av dem!

Lähden Ruotsiin nauttimaan niistä pienistä hetkistä ja oppimaan uutta, niin itsestäni kuin elämästä yleensäkin!

<3Suski