Iltaihminen

Mä oon tienny kyllä melkeepä aina, että oon ihminen, joka herää sisäisesti siinä vaiheessa kun normaalit ihmiset pääsevät töistä ja alkavat iltapuuhiin. Vuorotyö mäkkärissä oli mulle just hyvä: oli niitä aamuvuoroja, mutta niitä jaksoi, sillä koko ajan tiesi, että tulee päiviä milloin saa nukkua pitempään, kun menee vasta myöhempään töihin. 

Tänne muutettuani oli tiedossa siirtyminen siihen normaaliin päivärytmiin (tai ainakin hyvä yritys): herätys seiskalta ja nukkumaan aikaisin. Yhdessä vaiheessa se toimikin tosi hyvin ja tiesin aina milloin kello on kahdeksan illalla, sillä alkoi väsyttää. Ehdin siinä vaiheessa jo iloita, että nytkö pääsin edes jonkinlaiseksi aamuihmiseksi. Nyt olen kuitenkin huomannut, että se tuttu iltaihminen on täällä taas.

Blinka lilla stjärna där

Kello on nyt kohta jotain kymmenen illalla ja olen tässä dinnerin (n.klo17) jälkeen ollut elämäni kunnossa ja valmiina lähtemään liikenteeseen. Unesta ei ole tietoakaan. Ruotsissa on vaan se huono, että täällä kaikki menee tosi aikasin kiinni, joten iltaihmisenä oleminen ei ole se paras ratkaisu. Niin ja muutenkin mun työ vähän niinkuin vaatii päivärytmin.

Eilen katsoin kelloon viimeisen kerran 00:30. Tänään aamulla katsoin kelloon ensimmäisen kerran 05:42 (tämä siksi, koska isukki ei osaa olla hiljaa). Siitä lyhyellä matematiikalla voi laskea, että unet jäivät lievästi liian lyhyiksi. Mulla sellane hyvä arjen unimäärä on 8-9 tuntia riippuen päivästä. Jos nukun alle 6h olen pirteä kuin peipponen, mutta ilman päikkäreitä nukahdan viiimeistään klo 15. Viime yön unista voi siis myös nopealla laskemisella päätellä, etten enää saanut unta 5:42 jälkeen, vaan pyörin pirteänä sängyssä seiskaan, jaksoin pirteänä kymmeneen jonka jälkeen nukahdin päikkäreille.

Siinä sitten on hyvä kokea tätä ihanaa Ruotsin maata ja kulttuuria kun nukkuu kaikki päivät! Tää on kierre mikä pitäisi vaan saada katkaistua, mutta ehkä joku päivä. Nyt elän omana iltaihmis itsenäni ainakin tammikuun kuudenteen, jonka jälkeen alkaa uusi vuosi ja uudet kujeet.

 

Farmor is in the house nyt pari yötä ja asiat sujuu oikein mallikkaasti. Niin ja tulee olemaan helpot aamuherätykset (lasten suhteen siis), sillä tänäänkin lapsukaiset suorastaan pomppasivat pystyyn heti kun mainitsin sanat joulukuun ensimmäinen ja joulukalenteri. Ehkä pitää ottaa niistä mallia ja innostua mun kalentereista niin paljon, että muutun aamuihmiseksi itsestään.

Joulukuu ja 20 päivää Suomeen. Niin ja tänään oli hyvä päivä.

<3S