Måndag

Maanantai on varmaan vaikein päivä myös tässä aupair elämässä. On ollut viikonloppu vapaata ja maanantai aamuna sitä sitten ylös raahautuessaan huomaa kuinka itse tekee täällä niin paljon. Keittiö, lasten huoneet lakanoita myöten, vessat, pyykkihuone... Ei varmaan edes tarvitse mainita millainen kaaos mua odotti. Ja tietenkin lasten käytöksestä huomaa kuinka nämä ovat saaneet taas koko viikonlopun elää kuin pellossa. Sain kuulla aikamoista settiä kuusi vuotiaan suusta. Siis oikeasti ilkeitä sanoja. Vanhemmiltaanhan noi ton tietty oppii näiden keskinäisten erimielisyyksien kautta, niin ei kai siinä voi muuta kuin sanoa, ettei toi ole kilttiä samalla kun nieleskelee omaa räjähtämistään. 

pyykit odottaa mua tuolla kellarissa...

Luin artikkelin täältä ja siellä oli jotenkin tosi paljon hyviä ajatuksia. Enkun kieliset osat ovatkin suoraa tosta tekstistä. Oon ehtinyt tässä taas viettämään muutaman illan pohtiessa mitä se mun tulevaisuus nyt loppu peleissä tuo tullessaan. Ja jotenkin kun luin ton tekstin, tuli sellanen olo etten ole vielä valmis päättämään mitään lopullista suuntaa mun elämälle. Haluan oikeesti löytää sen alan ja työn mikä tuo fiiliksen, että jes on maanantai ja pääsen tekemään juuri sitä mistä nautin. Because, contrary to popular belief, Mondays themselves aren’t horrible, you just hate what you have to do on them. Tällä hetkellä en hirveästi pysty lähteä enää muuttamaan mun Ruotsi-työtä. Mulla totisesti työn ja muun elämän välillä oleva raja on tosi häilyvä ja nää maanantai aamut - kuten jo ehdin alussa mainita - ovat mitä ovat. Mutta tää ei olekaan se työ mitä tulen tekemään kunnes täytän kuuskytviis. Tän jälkeen haluan, että ne maanantaiaamut ovat niin kuin artikkelissa hyvin sanotaan just a start of another great day. Itsehän me päätetään (tai ainakin jokaisella pitäisi olla oikeus päättää) meidän työ ja yleensäkin polku mitä lähdetään kulkemaan. You chose that job, that career, that path. You chained yourself to a five-day work week that’s more a prison sentence than a safe haven. Mondays don’t come attached to dread and pain: You created it. Haluan olla iloinen ja täynnä sitä uutta energiaa joka päivä. Ja onhan sitä iloa täälläkin ollut. Niinä hyvinä päivinä ja hyvinä hetkinä. Vaikka ne ovatkin harvassa, niitä onneksi on. Niitä hetkiä kun vain hymyilee. You can find a job you love, one that makes you excited to leap out of bed. One that makes you wish the weekend would hurry up so you could get back to the work you love. 

Mulla on kiva viikko takana. Mun serkku, Ansku ja meidän kaveri, Milla olivat täällä mua moikkaamassa ke-su. Tää perhe vanhempia myöten ihastu tyttöihin ihan toden teolla ja olihan se mustakin tosi ihanaa kun oli seuraa ja apua töihin. Kokkailimme ja siivoilimme yhdessä, joimme kahvia, kävimme kaupungilla, katottiin telkkaria, hengailimme, joimme vähän lisää kahvia, vaihdoimme huoneeni järjestyksen, juttelimme, perjantaina kävimme pienten vesipetojen kanssa uimassa jnejne. Ei valittamista!

Tästä viikosta tuleekin sitten puolestaan hieman raskaampi. Isukki lähtee huomenna työmatkalle ja palautuu vasta perjantaina. Niin ja hän ottaa meidän toisen auton mukaansa, joten itse hoidan liikkumiset kävellen niin lasten kanssa kuin ilmankin. Eiköhän se tästä. Teen tästä loppu päivästä nyt hyvän päivän, vaikka minut nimitettiinkin talovahdiksi, sillä uusi kuivausrumpu ilmestyy kello 9-15 välillä. Jej.

<3S